Vuosi vaihtui mukavissa tunnelmissa, hyvien ystävien seurassa. Söimme herkkuja (okei, yksi piirakka epäonnistui täysin, maku oli ok mutta tuli liian kuiva.) ja toki valoimme tinaakin. Kynttilän varjossa takan piippua vasten katselimme mitä on luvassa tulevalle vuodelle, mutta eipä sieltä mitään selkeää oikein pompannut. Yksi Wagner-sika ja pikkukoira vain ;)
Hieman ennen h-hetkeä nousimme takapihamme takana kohoavalle mäennyppylälle katsomaan raketteja. Villiintyneiden kanukkapensaiden takana on huojuvassa aidassa kenollaan oleva portti, josta pääsimme metsään. Raketteja mäeltä näkyi niin monesta suunnasta, että oli vaikea päättää, minne päin katsoo!
Takapihallamme lojuu vielä mm. vanhan keittiön kaappeja ja vanha tiskikone. Kaatopaikkakeikkoja on tehtävä vielä muutama... Kesällä ainakin nuo kanukat harvenevat (hankintalistalla oksasilppuri!) ja aitakin pitää uusia. Rodoista en pidä ollenkaan, ne ovat jo onneksi saaneet lupauksen uudesta kodista. Jee, kohta on kevät!!
Noissa kanukoissa on kaunis väri talvella... niitä voi leikata keväällä maata myöten, niin ensi talvena on sitten värikästä, kun tuoreissa oksissa on voimakkain väri.
VastaaPoistaHyvää uutta vuotta!
Kiitos paljon vinkistä, Saila! Jätämme varmaankin runsaasti kanukkaa tuohon vasemmalle laidalle, mutta keskellä pihaa ei nyt ihan noin suuria pusikkoja tarvittais. Jonnekkin täytyy istuttaa ne omenat ja marjatkin, joita ei yhtään vielä pihalta löydy.
VastaaPoista