Ihanina vapun päivinä olemme viettäneet kaiken juhlilta liikenevän ajan ulkotöissä. Tekemisen riemu ja epätoivo vuorottelevat: On tietysti antoisaa puuhata pihalla ja suunnitella uutta mutta toisaalta on masentavaa kun kaikki ei valmistukaan hetkessä. Täytyy yrittää takoa itselleen järkeä, ettei kaiken tarvitsekaan valmistua heti tai edes tänä kesänä!
Tonttimme on noin 1400 neliötä joten puuhaa ihan todella riittää. Edelliset omistajat ovat teettäneet pihasuunnitelman Maj-Lis Rosenbröijerillä vuonna 1997 ja toteuttaneetkin siitä suurimman osan (paitsi kasvimaan). Valitettavasti vuosien saatossa pihan hoitoa on joiltakin osin railakkaasti laiminlyöty. Hyvänä puolena tässä kaikessa on toki se, että pihan voi -suurella työllä- muokata omannäköiseksi.
Keskellä takapihan terassia kasvaa valtava kataja. Pohdimme sen kaatamista, mutta päädyimmekin aluksi vaan parturoimaan sitä. Hieman zeniläisenä puuna se saa olla ainakin tämän kesän, vaikka oudossa paikassa kasvaakin. Taustalla näkyvät kanukkapuskat (aidan vieressä), jotka on jo harvennettu, mutta vasemmassa reunassa riittää vielä oksasilppurille kosolti syötävää.
Edellisen kodin pihalta syksyllä siirretyt perennat voivat väliaikaisistutuksessaan hyvin. Näsiä kukkii, tyräkit pärjää mainiosti ja saaristosta vuosia sitten tuomani kevätesikkokin puskee lehtiä. Kunhan saan muutaman kukkapenkin perustettua niin nämä pääsevät paremmille ja väljemmille paikoille.
Suurena projektina meillä on tällä hetkellä etupihan kivireunusteisen kasvilaatikon pienentäminen. Keskellä kasvaa koristekirsikka ja alla rehottaa pikkutalviota. Laatikko on aivan hervottoman kokoinen ja suurin piirtein ekaa kertaa talossa käydessämme totesimme, että tuo pitää pienentää. Optimistina aina kuvitelen, että nopeastihan tuollainen käy, mutta ihan oikeasti tuossa on ollut järkyttävä homma. Talviot olivat todella tiheitä ja äärettömän sitkeitä, paikoitellen niitä piti riipiä kourallisen kokoisina paloina irti, käsipelillä tietysti. Välillä teki jo mieli tarttua moottorisahaan ;)
Sitkeän uurastuksen jälkeen olemme nyt tässä vaiheessa. (Kuva on otettu sisältä käsin, siksi heijastumat.) Kolme riviä uutta laattaa on yhdellä reunalla jo valmiina ja reunakiviä mallailtu. Kirsikan juuria jouduimme ikävä kyllä vähän katkomaan, toivotaan ettei puu nyt tuosta kupsahda.
Ensi viikolla uusi pieni laatikko toivottavasti valmistuu! Jipii :)
Ihan vaatimaton suunnittelija pihalla ollut...
VastaaPoistaNäin keväisin sitä niin toivoo, että joskus omistaisi oman pihan, johon istuttaisi puita ja pensaita. Mutta ei auta kuin tyytyä kesäkukkiin, mutta onhan näissä siemenkylvöissäkin ihan puuhastelemista :)
Juu, nimeä löytyy. Vasta äsken guuglasin ja sain tietää, että hän on kuollut jo vuonna 2003. Höh.
PoistaOn niissä siemenkylvöissä tosiaan puuhaa! Mä jaksan välillä kylvää, mutta en ikinä koulia joten taimista ei useinkaan tule mitään kunnollista. Mutta on ne kylvöhommat silti kivoja. Muutaman viikon sisällä voisi nakata jo suoraan maahankin jotain, esim. lupiineja.