21. joulukuuta 2011

Remppakissa



Meillä on rempassa innokas apuri, vai pitäisikö sanoa seuralainen. Elli on mielellään aina juuri siellä, missä muutkin eli tapahtumien keskipisteessä. Keittiönkaappi, jossa pohjalla purua ja roskaa on ihan oivallinen istuskelupaikka. Ruuvien ruhtinatar :)




Keittiön pöytä on periaatteessa nou-nou -paikka, mutta ollaan joustettu silloin kun pöytä ei ole ruokapöytäkäytössä. Ulkoa pelastettua kasvia (elämänlanka?) on kiva mutustella.




Niin ja tapettejakin pitää vartioida. Juuri tähän paikkaan ollaan kaavailtu joulukuusta, joten parkettipinot täytynee siirtää toisaalle. Elliltä menee hyvä istuskelupaikka, mutta toisaalta tilalle tulee tuoksuva kuusi. Vähän jännittää, miten sujuu niiden kahden yhteiselo...






3 kommenttia:

  1. Tulee mieleen remonttihommat meidän edellisessä kodissa. Naapurin kissa Milo oli just tuolla lailla apurina. Istui tai makasi jossain ja katseli päältä muiden touhuja.

    VastaaPoista
  2. Kyllähän se jokaisella työmaalla pitää työnjohtaja olla - tässä tapauksessa tietenkin työnjohtajatar ja varsinainen kaunotar onkin.

    Meillä Melu-kolli hoitaa nämä työnjohdolliset tehtävät. Ja vaikka ullakkotyömaa on periaatteessa vielä kissavapaata vyöhykettä, niin Melun on säännöllisesti päästävä tarkistamaan työn etenemä ja laatu.

    Meillä ei nuohoojakaan pääse tekemään työtään ilman työnjohdollista kollia ;)

    VastaaPoista
  3. Juu työnjohtaja/päältä katsoja tarvitaan ehdottomasti! Eihän sitä muuten hommat luista. Maalin, silikonin ja muun töhnän kanssa vaan saa olla tarkkana, ettei pieni nenä änkeä liian lähelle...

    VastaaPoista

Kiitos ilahduttavasta kommentistasi!