22. kesäkuuta 2011

Aatu muistoissamme...


Aatua ei enää ole...


Aatu oli ollut noin viikon lähes kokonaan syömättä, joten osasimme vähän odottaa tätä. Kuitenkin sen kunto romahti ihan yht´äkkiä keskellä yötä, sen toinen etutassu halvaantui ja olo oli kaikin puolin erittäin huono. Onneksi lapset olivat juuri lähteneet papalle hoitoon, joten ajoimme sitten yöllä Viikkiin pieneläinklinikalle...




Musta turkki, karvalurkki,
Valkotassu, naama niin hassu.

Pieni sydän puhdasta kultaa.

Sai siivet selkään tuo karvatassu,
Nyt pilveltä kurkkii, naama niin hassu.



Ihan hirmuinen ikävä on Aatua...

10 kommenttia:

  1. Aika hoitaa ikävän, hitaasti ja varmasti ja jättää jäljelle kauniit muistot yhteisistä hetkistä.

    http://sarsa.vuodatus.net/blog/2610932/lohdutusta-teille-jotka-olette-joutuneet-luopumaan-rakkaasta-lemmikistanne/

    VastaaPoista
  2. Jaksamista. Täällä vuodatettu myötätunnosta muutama kyynel :( Lemmikit on ihania, niiden menettäminen hirveätä. ♥
    Kisse

    VastaaPoista
  3. Aatun on nyt kevyt lentää. Lämmin osanottoni. T. Kissaparven emo

    VastaaPoista
  4. Lämpöinen halaus:) Aatun on nyt hyvä olla.

    VastaaPoista
  5. Voi rakas Aatu! Ehdin jo etä kiintyä kisuun kun niistä niin kovasti pidän. Muistot jää, niitä ei voi mikään poistaa ja ne lohduttaa kun on mieli maassa. Aatu eli mahtavan elämän Teidän kanssa, Aatua rakastettiin varmasti paljon!
    Se oli todellakin onnellinen kissa, siitä päivästä lähtien kun Te löysitte sen ja annoitte kodin.

    Tsemppiä kaikille!

    VastaaPoista
  6. Kiitos paljon lohduttavista sanoista! Suru helpottaa onneksi päivä päivältä...

    VastaaPoista

Kiitos ilahduttavasta kommentistasi!