Lasten serkkupoika täytti tänään 8 vuotta. Lahjatoiveena hänellä oli parvisänkyyn kirjapussukka, vastaavanlainen kuin tein hänen isosiskolleen muutama vuosi sitten. Pussukan sisälle päätimme kätkeä kolokirjan:
Mökiltä toimme vanhan kirjan, jonka historiaa ei kukaan muista. Kirja näytti sisältävän näytelmiä, joissa yhtenä henkilönä mm. ränsistynyt miestarjoilija (!). Hyvin siis jouti leikeltäväksi! Mattoveitsellä vaan suihkin sivuista samankokoiset (ainakin melkein) palaset pois ja sivelin reunat erikeepperillä sisältä ja ulkoa. Kirjan sisälle kätkimme karkkeja.
Pussukan rakensin miehen vanhojen kauluspaitojen kankaista. Vuoreksi käytin paksuhkoa terranväristä pellavakangasta, jolle ompelin paidan rintataskut vaikkapa nenäliinoja varten.
Pussin koristelin kuvalla, jonka saksin pojan vanhan kesäpaidan (kokoa 116cm) selkämyksestä. Melkoisia virityksiä sai pussin kiinnitykseen tehdä, jotta se ei lörpöttäisi. Meinasin alunperin vahvistaa pussia sisään laitettavalla pahvilla, mutta ompelin niin innolla, että pahvit unohtui. Pussin kiinnitys on takaosassa olevilla nauhoilla ja etureunaan tein pienet lenkit, josta kiinnitysnarut myös kulkevat. Ei pitäisi nyt lörpöttää :)
Päivänsankarin onnittelukortiksi aamulla pikapikaa väsätty jotenkuten poikamainen tekele. Alakuvassa kortti naapurin pojalle, joka juhlii 10-vuotissynttäreitään myös tänään. Lapsillamme onkin varsinainen synttäriputki!
Upea lahja poikaviikarille. Tuo kolokirja aivan erityisesti – mahtava idea!
VastaaPoistaSuunnitelmissa on kovertaa sellainen isompi rasia kahdesta kirjasta. Aika koville ottaa veitsen käyttö etusormessa, joten keräilen vielä rohkeutta...
VastaaPoistaKolokirja kiinnostaa minuakin.. Hieno. Voisitko vielä kertoa tumpelolle miten sen teet..
VastaaPoistaKoitan selittää :) Eli aluksi tein paperista sabluunan, minkä kokoisen aukon halusin kirjaan koloa varten. Sabluunan avulla aloin sitten leikata kirjan sivuja askrateluveitsellä. Mattoveitsi käy myös oikein hyvin! Sivuja irtosi yleensä muutamia kerrallaan, kulmat tuottivat eniten vaikeuksia ja niitä piti aina erikseen leikata. Kun sopiva syvyys oli saavutettu, laitoin liimaa ensin sivujen ulkoreunoihin. Riittää siis, että sivelee liimaa vaan reunaan, joka sivun väliin ei tule liimaa. Kun ulkoreunat oli käsitelty, laitoin liimaa myös sisäreunoille. Apuna liimaamisessa käytin painoja, (esim. avaamatonta couscous-laatikkoa!) joiden avulla sivut pysyivät tiiviinä ja suorassa.
VastaaPoistaOnnea kirjan kaiverrukseen! :)
Kiitokset. Pitää käydä kirpparilla ja hankkia pari varakirjaa harjoituskappaleeksi - ja ryhtyä puuhastelemaan..
VastaaPoista